torstai 11. huhtikuuta 2024

Food


Alkuvuodesta postailin meidän ruokalistoja ja kerroin, että ollaan koitettu saada vähän vaihtelua ruuanlaittoon. Ollaan onnistuttu siinä aika hyvin ja viime kuukausina ruuanlaitto onkin tuntunut paljon mukavammalta, kuin pitkiin aikoihin tätä ennen. Mitään niin erikoista ei olla puuhailtu, vaan lähinnä ehkä yhdistelty tuttuja juttuja vähän eri tavalla ja mietitty, mitäs kaikkia ruokia sitä onkaan olemassa. Ei oo myöskään ollut haitaksi, että somessa tulee nykyään vastaan aika paljonkin reseptejä.

Blogin etusivulla on omat reseptimuistiot sekä makeille, että suolaisille syötäville. Kaikki reseptit on niin helppoja, että jopa kirjoittaja jaksaa ne vääntää ja kirjoittaja ei todellakaan ole kovin kummoinen kokki tai leipuri. Lisään listalle vain ne ruuat ja leivonnaiset, jotka on meillä uponneet hyvin ja joita ollaan tehty monta kertaa tai aiotaan tehdä uudelleen. Omia suosikkeja löytyy siis listoilta ja koitan niitä lisällä sinne pikkuhiljaa, kun saan kuvia otettua. 


Postauksen kuvien ruuat löytyy nyt suolaisten muistiosta. Lotan pasta-lihapullapata ja Ainon kananuggetit oli meillä kaikkien mieleen. Nuggetit teki mini kaverinsa kanssa ja sepäs olikin aika hauskaa seurattavaa, kun muovihanskat kädessä säätivät taikinan kanssa menemään. Loppua kohden alkoi nuggetit suurentua aika dramaattisesti. Alkoi ilmeisesti tekijöillä kärsivällisyys loppua :)

Tein just Prisman ruokatilauksen valmiiksi huomiselle ja seuraavina päivinä aiotaan tehdä näitä molempia ruokia uudelleen. Listalla on myös kalapuikkovuoka, joka oli meille uusi tuttavuus, josta tykkäsin kovasti ja jonka resepti on nyt myös muistiossa. Pinaattilättyjä ja kananmunakastiketta oon hiukoillut tässä jo hetken aikaa, mutta se on sen verran aikaa vievä ruokalaji, että sitä ei arkena ehdi. Ehkä nyt viikonloppuna.

Semmosia ruokajuttuja. Tänään on torstai. Lähden pian Saimin kanssa lenkille ja sen jälkeen illaksi töihin. Palaveri, yksi tykyohjaus ja pari omaa vakkariohjausta. Kaikennäköstä juoksevaa hommaakin siinä välissä. Let's mennään sitte vaan! Mukavaa päivää!

Sannis

maanantai 8. huhtikuuta 2024

HKI

Olipa meillä kuulkaa kiva viikonloppu Helsingissä minin kanssa. Lähdettiin Vaasasta perjantaina puolen päivän jälkeen junalla ja oltiin iltapäivästä perillä. Matka sujui ilman ongelmia ja viivästyksiä, mutta perillä odottikin aikamoinen yllätys, kun lunta tuli ihan hulluna. Toki, eihän se nyt ihan yllätys ollut. Oltiinhan me säätiedotukset luettu ja Paula-ystäväni Espoosta oli pitänyt meidät jo hyvin ajan tasalla tilanteesta etukäteen.

Kun päästiin asemalta ulos, suunnattiin kohti lähintä ulko-ovea ja käytiin syömässä. Social Burger Joint oli sopivasti kohdalla ja käytiin herkuttelemassa minin toiveesta pekoniburgereilla. Vähän heavy setti oli, ei ihan täysin kirjoittajan makuhermoon, mutta minin mielestä oli paras hampurilainen ikinä. Yes! Ruuan jälkeen kahlattiin ratikkapysäkille aikamoisessa sohjossa ja ajeltiin Katajanokalle Scandicin Grand Marinaan.

Oon useasti miettinyt, että haluaisin yöpyä tossa hotellissa. En tiedä miksi. Tykkään Helsingissä nimenomaan Kauppatorin ympäristöstä, joten ehkäpä siksi. Grand Marina on usein vähän edullisempikin, kuin ihan keskustan hotellit ja niin nytkin. Ihan perushotellihan se oli eikä merinäköalakaan ollut niin kiva, kuin ajattelin etukäteen, mutta eipä tuossa mitään vikaakaan ollut. Huone oli siisti, palvelu ihan hyvää ja helpostihan tuostakin pääsi kulkemaan jopa noin huonolla säällä, kun ratikat kulki koko ajan.

Säästä huolimatta suunnattiin perjantaina vielä uudelleen ratikkapysäkille sen jälkeen, kun oltiin saatu tavarat hotellille. Suuntana meillä oli Forum ja Blue tomato-liike. Se oli minin viikonlopun pääkohde. Skeittihommia oli ostoslistalla; uusi decki ja pyörät. Molemmat löytyi ja olipa jotenkin kiva seurata, kun mini teki kauppoja asioista, joista kirjoittaja ei ymmärrä yhtään mitään. Saatoin kysellä tyhmiä vieressä :D Suurimman osan rahasta oli mini ite omalla työllään taas tienannut ja laski tarkkaan, mihin on varaa, mutta parin kympin verran avasi kirjoittajakin loppuviimein kukkaron nyörejä, että saatiin vähän laadukkaammat pyörät.

Yö nukuttiin yllättävän hyvin ja aamulla suunnattiin ensimmäisenä tietysti aamiaiselle. Hotellin aamiaisilla kirjoittajan suosikkeja on yleensä aina munakokkeli ja omenamehu. Me ei osteta kotiin juuri koskaan mehuja enkä niistä niin paljoa piittaakaan, mutta muutaman kerran vuodessa omppumehu maistuu niin hyvältä. Grand Marinassa omenamehu olikin kummallisen makeaa eikä perustuoremehua ollenkaan. Jäi sitten toisena aamuna mehut ottamatta. Samoin tosi hyvän näköinen sitruunapiirakka olikin niin sokerista, että hampaissa vain ratisi. Harmi. Munakokkeli oli superhyvää ja kaikki muutkin suolaiset perusjutut ja kasvikset löytyi, joten vatsat saatiin täyteen oikein hyvin. 

Lauantaina aamiaisen jälkeen vedettiin takit niskaan ja kengät jalkaan ja lähdettiin kävelemään. Tällä kertaa ei tarvinnut ottaa ratikkaa, koska lumimyrsky oli loppunut. Märkää, loskaa ja harmaata oli toki, mutta eipä tuo meitä haitannut. Pyörittiin hyvä tovi Kauppatorilla. Miniä kiinnosti kojut ja myynnissä olevat tavarat tosi paljon ja ostikin pienen linkkarin yhdeltä myyjältä. Ostettiin myös tuliaisia viistoistaveelle: pieni kuparikaulakoru viikinkisymbolilla. Kierrettiin vielä kauppahalli läpi ennen kuin jatkettiin matkaa keskustaa kohti.

Kirjoittajan matkan pää"kohde" oli treffit ystävän kanssa. Paulan kanssa ollaan oltu ystäviä lukiosta lähtien, jo kohta kolmekymmentä vuotta. Tavataan säännöllisesti, mutta aika harvoin eikä olla mukana toistemme päivittäisessä elämässä, mutta aina kun nähdään, on kuin viime tapaamisesta ei olisi kulunut viikkoakaan. Tällä kertaa tapaaminen herkisti kirjoittajan jotenkin ihan kunnolla. Uskomatonta ja niin ihanaa, että jotkut ihmiset on tulleet jäädäkseen. En epäile hetkeäkään etteikö Paulan kanssa vielä toisetkin melkein kolmekymmentä naurettaisi meidän vanhoille (ja uusille) hölmöilyille ja ihmeteltäisi mihin nämä vuodet yhtäkkiä meni.

Paulan mukana oli poikakolmikosta vanhin, joka on samanikäinen, kuin meidän viistoistavee ja voi apua.. niin vain oli Axel jo paljon pidempi, kuin kumpikaan meistä mutseista. Hyvin lapset jaksoi meidän kanssa lounaalla jopa vähän jutustella, mutta kun vaihdettiin toiseen paikkaan kahville, annettiin jo periksi puhelimille. Hyvän tovin vaihdettiin kuulumisia sillä välin, kun teini ja kohta teini tuijottivat näyttöjänsä. Vähän kohtuutonta olisi kirjoittajan mielestä ollut vaatia, että jaksavat kuunnella meidän työ- ym. juttuja ties kuinka pitkään.

Olisin viihtynyt vielä paljon pidempään, mutta päätettiin palauttaa lapset takaisin tähän todellisuuteen ja jatkettiin matkaa. Minin seuraava toive oli kauppakeskus Redi ja Finscooter-liike. Sinne siis. Liike oli nopsasti katsottu läpi ja seuraavaksi suunnattiin kenkäkaupoille. Sopivia ei löytynyt ja tultiin siihen tulokseen, että Redi oli kyllä jotenkin yli surkeasti suunniteltu paikka. Palattiin aika nopsasti sinne mistä oltiin tultukin.

Alettiin olla jo sen verran hyytyneitä päivän puuhista, että päätettiin suunnata syömään ja takaisin hotellille. Aurinkokin oli tullut yllättäen esiin, joten ihan mukava oli käpytellä, vaikka vähän väsyttikin jo. En tiedä oliko presidentti Helsingissä just nyt, mutta ollaan ihan varmoja, että nähtiin matkalla, kun hän ja rouvansa tulivat Allas sea poolilta. Saatiin hyvät naurut, kun koitettiin seurailla, mihin oletettu pressa jatkoi matkaansa :D

Illan ohjelmanumero oli treeni hotellin kuntohuoneessa. Mini on niin innostunut salitreenistä, että tämä oli Paulan tapaamisen ja Blue tomatossa käynnin lisäksi yksi jo etukäteen suunnitelluista matkan pääaktiviteeteista. Huone oli pieni, mutta vapaita painoja oli hyvä rivi ja muutama laitekin löytyi, joten aivan hyvä täyspitkä treeni saatiin tehtyä ennen kuin hypättiin iltapesuille ja peiton alle.

Toisen yön nukuin vähän levottomasti. Minin yö sujui kuulemma hyvin. Mitä nyt oli törmännyt vessareissulla seinään :D Aamulla suunnattiin aamiaisen kautta ratikalle. Napattiin S-marketista eväät ja rullailtiin kotiin. Jotain sähkövikaa oli junassa matkalla, mutta loppuviimen kirittiin aika kiinni niin, että oltiin vain pari minuuttia suunniteltua myöhemmin kotona. Kaiken kaikkiaan kaikki sujui siis oikein hyvin.

Meillä oli tosi kiva reissu. Mini on kiva matkakaveri, koska on niin reipas ja kiinnostunut asioista. Kirjoittaja alkoi jo miettiä, mihin sitä seuraavaksi retkeiltäisi yhdessä. Kesälle on tottakai vaunureissut ja alkusyksylle on sovittu jo viisitoistaveen kanssa retki. Ehkä lähempänä joulua voitais lähteä katselemaan joulutoria johonkin. Se voisi olla minille mieluista hommaa.

Nyt tämän viikon puuhiin. Saimin kanssa ulos, vähän kotihommia ja sitten illaksi töihin.
Mukavaa viikkoa!
Sannis